*

Ateenan aamusta Ateenasta Nikosian ja Brysselin kautta Helsinkiin ja koko Suomeen

Pikakurssi Euroopan parlamenttiin - osa 2: valiokunnat

Tämä on toinen osa viisiosaista sarjaa, jonka luettuasi voit unohtaa enemmän Euroopan parlamentista kuin julkkisehdokkaat siitä tietävät – tai jotain sinnepäin. Nyt katseemme siirtyvät politiikan kovaan ytimeen, valiokuntiin. Ne ovat päätöksenteon kannalta keskiössä, sillä niissä asioista yleensä keskustellaan oikeilla nimillä. Täysistunnot ovat useimmiten pelkkää teatteria, lukuunottamatta niitä kertoja, kun käsillä on oikeasti tulenpalava aihe. Niitäkin on, kuten parin kuukauden takainen Estrela-keskustelu osoittaa.

Ns. pysyviä valiokuntia on nyt keväällä lopettavassa parlamentissa 22. Tämän istuntokauden aikana määräaikaisia tutkintavaliokuntia on ollut kaiken kaikkiaan kolme. Valiokuntia on oltava paljon, jotta kaikille mepeille riittäisi jotain puuhasteltavaa. Valiokuntien määrästä ja siellä istuvien meppien määrästä käydään aina aika ajoin tiukkaa kädenvääntöä poliittisten ryhmien välillä. Kaikki ryhmät haluaisivat saada ns. tärkeitä meppejään ns. tärkeille paikoille ns. tärkeisiin valiokuntiin.

Kaikki valiokunnat eivät nimittäin ole tasa-arvoisia keskenään. Vaikka valiokunnat tekevätkin mietintöjä ja lausuntoja, ei niillä ole aina samanlaista merkitystä. Esimerkiksi komealta kuulostava Ulkoasiainvaliokunta on lähinnä keskustelukerho entisille ministereille tai muuten itsensä kansainvälisiksi ja tärkeiksi kokeville eläkeikää lähestyville höpisijöille. Ei se mistään mitään päätä. Jäsenvaltiot hoitavat EU:n ulkopolitiikkaa ministeritasolla keskenään.

Aivan samoin Työllisyys- ja sosiaaliasiat, tai vaikkapa Kansalaisvapaudet ja oikeus- ja sisäasiat kuuluvat jäsenvaltioille. Parlamentin mahdollisuudet vaikuttaa näiden asioiden puolesta euroopanlaajuisesti ovat, no, eivät ehkä aivan yhtä tyhjän kanssa, mutta jotain sinnepäin.

Sen sijaan sellaiset valiokunnat kuin Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus tai sellainen kuin Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja ovat sitä parasta Euroopan parlamenttia. Niissä äänestämälläsi mepillä on todellinen mahdollisuus jättää pysyvä kynänjälki koko Euroopan yhteiseen lainsäädäntöön lähes joka äänestyksessä. Näin on siksi, että näistä asioista EP päättää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ja EP:n sana painaa saman tai jopa enemmän kuin jäsenvaltioiden hallitusten. Sen näet tämän sarjan neljännessä osassa. Sangen merkittävässä asemassa ovat myös ne mepit, jotka ovat päättämässä EU:n budjetista ja budjetinvalvonnasta. Kyösti Virrankoski oli aikoinaan haka näissä asioissa.

Tultuaan valituksi mepit yrittävät päästä tietysti sellaisiin valiokuntiin, jotka heitä osaamisensa puolesta kiinnostavat tai joilla on jotain todellista merkitystä. Kysykää rohkeasti ehdokkailtanne, minne he haluaisivat – ja miksi he sinne haluaisivat. Ja mitä he luulevat saavansa valitsemassaan valiokunnassa aikaan.

Poliittisten ryhmien saama paikkamäärä valiokunnissa määräytyy ryhmien koon perusteella. Jotkut valiokunnat ovat suurempia ja toiset pienempiä, mikä sekin vaikuttaa paikkamäärien jakoperusteisiin. Valiokuntapaikkojen lukumäärällisen jaon jälkeen ryhmät nimittävät omat meppinsä valiokuntien jäseniksi. Tämä tapahtuu istuntokauden alussa heti kohta vaalien jälkeen.

Paikoista on ryhmien sisällä kova kilpailu. Senioriteetti, joskus myös seniliteetti, kokemus, aiemmat näytöt jne. vaikuttavat mahdollisuuksiin päästä toivotulle paikalle. Yleensä kansallisille delegaatioille annetaan ryhmästä joukko paikkoja, jotka saman maan puolueryhmän edustajat saavat sumplia keskenään.

Kun kaikki eivät kuitenkaan pääse sinne, minne toivovat, osa joutuu tyytymään jämäpaikkoihin vähemmän tärkeissä valiokunnissa. Niissäkin taitava edustaja voi saada hyvää jälkeä aikaan ja olla tavanomaista merkittävämpi. Toisaalta aivan yhtä hyvin Brysselin loputtomien simpukkapatojen ääreen haluava edustaja saattaa saada täydellisen motivaatiokadon valiokunnassa, jonne hän ei kotiudu.

Ensimmäisessä valiokunnan kokouksessa valiokunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Näistä nimityksistä on ryhmien kesken sovittu etukäteen, sillä puheenjohtajiston kierrätyksessä vaalikauden puolivälissä vanhoilla sopimuksilla ja liittoutumisilla on merkitystä.

Puheenjohtajistoa kierrätetään kerran vaalikaudessa, joten ensimmäisten parin vuoden jälkeen taistelu avainpaikoista alkaa uudelleen. Nykyisessä parlamentissa Sirpa Pietikäinen on varapuheenjohtaja Sisämarkkinavaliokunnassa ja Nils Torvalds Kalatalousvaliokunnassa.

Näin kansalaisten ja edunvalvojien näkökulmasta on hyvä muistaa, että valiokuntakokoukset ovat avoimia, ja niitä pääsee seuraamaan joko televisiostriiminä kotoa tai paikan päälle Brysselin kokoussaliin. Oma meppisi voi kertoa lisää siitä, miten valiokuntakokouksiin pääsee sisään, jos haluat tehdä turistireissun osana Brysselissä vierailun parlamenttiin. Mitään muuta kuin kutsu mepiltä tai avustajalta ja henkilöllisyystodistus ei tarvita sisäänpääsyä varten. Myös pysyvän kulkuluvan hankkiminen on mahdollista, jos näistä vierailuista on tulossa tapa. Suomen eduskunta voisi ottaa oppia valiokuntatyön avoimuudesta Brysselistä.

Parlamentin kääntäjät ja tulkit sekä dokumenttipalvelu pitävät huolen siitä, että heikollakin kielitaidolla EP:ssä selviää. Kielipalvelu on tärkeä sekä vierailijoille, asioista kiinnostununeille kansalaisille, jotka etsivät tietoa vaikkapa netin kautta, että jopa eurokansanedustajille. Parasta toki olisi, että meppi osaisi ainakin englantia ja ranskaa tai saksaa, mieluiten kaikkia kolmea. Ja jos kieliä ei osaa, on syytä antaa ammattilaisten puhua ja itse pitäytyä virallisissa yhteyksissä omassa äidinkielessä. Olen kuullut englantilaistuttujen valittaneen, etteivät ole ymmärtäneet suomalaismeppien valiokunnissa englanniksi pitämistä puheista juuri mitään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja" valiokunta. Onko tällä valiokunnalla valtaa niissä asioissa, joissa estetään esim. kiinalaisten epäterve kilpailu mm. suomalaisille tärkeillä segmenteillä. Olen havainnut kenttätyössä, että sillä rintamalla on saavutettu merkittäviä torjuntavoittoja erityisesti kiinalaisten tuotteiden osalta.

Käyttäjän TeemuLehtinen kuva
Teemu Lehtinen

Kauppapolitiikka on komission hallussa. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa keskitytään tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n sisällä sekä sellaisiin kuluttaja-asioihin, kuten tuoteturvallisuuteen, testaukseen jne.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Tärkeä kokonaisuus - sisämarkkinoita pitäisi saada tehostettua ja kasvatettua 5...10 % (arvioni mukaan lisäisi 300....500 miljardia euroa kokonaisvolyymia)vientitasoa laskematta. Tuoteturvallisuus sinällään kyllä vaikuttaa ulkoa tuotavien tuotteiden laatuvaatimuksiin ja sitä pidän hyvänä.

Alexius Manfelt

Kiitos Teemu, toisesta mielenkiintoisesta blogistasi. Jo ensimmäinen oli täyttä asiaa. Juuri ryhmä, jossa meppi vaikuttaa, on tässäkin osassa esiteltyjen valiokuntien kannalta keskeinen. Kaikki oikeastaa kulminoituu juuri ryhmän valintaan.

Mitä tulee brittiedustajien kielen ymmärtämiseen, niin se on yleensä heikkoa. Heidän taitonsa vieraissa kielissä on todella surkea ja usein he ovat niin yksinkertaisia, että eivät ymmärrä edes omaa kieltään hivenen vieraasti äännettynä, jo amerikka tuottaa vaikeuksia. Yksinkertaisesti kukaan meppi ei saisi pitää puheenvuoroa omalla äidinkielellään, eli kaikki olisivat samalla viivalla kielenkäytön kanssa.

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

Tämä on Suomalaisten hyvä muistaa.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho on parlamentin talousvaliokunnan ainoa suomalainen jäsen .

Talous- ja raha-asioiden valiokunta on yksi parlamentin vaikutusvaltaisimmista valiokunnista.

Terho valiokunnan jäsenenä vastustaa ankarasti ”pelastuspaketteja, vakausmekanismeja sekä eurobondeja eli hyvinvointimme vastikkeetonta tasaamista itsensä konkurssiin tuhlanneiden kanssa”.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Sosiaaliasiat eivät ole yksi tyhjän kanssa. Suomen asumisperusteinen sosiaalituva on juuri saanut kuoliniskun. Joudumme muuttamaan sosiaalietuussäädöksemme vallan muun perusteiseksi.

Tässä EU-ongelma onkin. Väitetään toista ja vaikutukset kuitenkin ovat toiset.

Käyttäjän TeemuLehtinen kuva
Teemu Lehtinen

Sosiaaliasiat eivät tietenkään ole yhtä tyhjän kanssa. Enhän mina niin sanonut. Sen sijaan sanoin, että Euroopan parlamentilla ei sosiaaliasioissa ole oikeastaan minkäänlaista valtaa, koska nämä asiat päätetään jäsenvaltiotasolla.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Niin, ei päätetä. Suomi joutuu avaamaan asumisperusteisensosiaaliturvansa ei asuville.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Yhdistelmälupadirektiivi avaa sosiaaliturvan maahan tuleville työntekijöille ja opiskelijoille. Tuossa on siis direktiiviperusteisesti vaadittu maita soveltamaan kansallista sosiaaliturvaa. Eikö tuo nyt osoita valtaa jos jokin?

Käyttäjän TeemuLehtinen kuva
Teemu Lehtinen Vastaus kommenttiin #9

Sirpa, nyt sekoitat kaksi eri asiaa varmaankin.

Sosiaaliturvasta - siis sen tasosta ja säännöistä, milla perusteella sitä myönnetään, kuinka pitkäksi aikaa jne. - ei päätetä EU:ssa. Se on kansallinen päätös. Sosiaaliasioista vastaava valiokunta ei pääse näistä yhteiskunnan perusasioista päättämään.

Se mistä mainitsemassasi esimerkissä on kyse, on eri juttu. Tämä on sisämarkkina-asia, sillä tuotteiden, palveluiden ja pääoman lisäksi se yltää myös työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Periaate on, että EU-kansalaisia ei vieraassa maassa voi syrjiä kansallisuuden perusteella, vaan heihin on sovellettava samoja sääntöjä kuin maan kansalaisiin. Muutenhan esimerkiksi Suomeen muuttavalle EU-maan kansalaiselle voisi lätkäistä korkeammat verot, huonomman sosiaaliturvan ja vähemmän eläkettä kuin suomalaisille. Epäilemättä osa suomalaisista on varmaan sitä mieltä, että tama olisi vain ja ainoastaan oikein.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #10

No en sekoita, sillä tuo mainitsemani direktiivi laajensi mm. Suomen sosiaaliturvaa. Kuten kirjoitin niin laajennus koskee myös EU:n ulkopuolelta tulevia ja opiskelijoita.

http://yle.fi/uutiset/eun_ulkopuolelta_tulevien_ty...

http://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher...

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130161

Käyttäjän TeemuLehtinen kuva
Teemu Lehtinen Vastaus kommenttiin #11

Olet oikeassa, direktiivi koskee kolmansista maista (EU:n ulkopuolelta) tulleiden kansalaisten tasaavertaista kohtelua. Tämän direktiivin perusta luotiin Suomen puheenjohtajakaudella Tampereen huippukokouksessa 1999, joten jäljet tältä osin johtavat suomalaisten omalle sylttytehtaalle.

Muuten parlamentissa kyseisestä direktiivistä ei ollut vastuussa sosiaaliasioista vastaava valiokunta, vaan kansalaisvapauksien valiokunta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #12

Tuo direktiivin laajennus on kylläkin hyväksytty parlamentissa 2011. Aiempi direktiivi oli vain EU:n aluetta koskeva säädös. Sillä ei ollut Suomen kannalta oleellista kustannusvaikutusta. Tämä laajennus saattaa sitten ollakin vaikutukseltaan arvaamaton. Linkissä uusinta eli direktiivin laajennusta koskevaa tiedotetta.

http://www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room/co...

Käyttäjän TeemuLehtinen kuva
Teemu Lehtinen Vastaus kommenttiin #13

Sirpa, puhumme samasta asiasta. 2011 äänestetyn direktiivin perusta on Suomen puheenjohtajakaudella 1999 tehty päätös, jolla päätettiin pyrkiä yhtenäistämään EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kohtelua EU:n alueella. Näin kauan ne prosessit voivat kestää.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo Vastaus kommenttiin #14

Ei sillä ole väliä, onko päätös tehty suomen puheenjohtajuuskaudella vai ei. Kysymys on siitä, että EU häärää kuitenkin sellaisella alueella ja laajentaa toimialuettaan missä sillä ei ole ollut eikä pitäisi olla toimivaltaa.

Vallankaappaus.

Käyttäjän TeemuLehtinen kuva
Teemu Lehtinen Vastaus kommenttiin #15

Valtionpäämiehet voivat päättää siitä, mitä unionin tehtäviin kuuluu - ja mitä ei. Niin tehtiin tämän asian osalta Suomen puheenjohtakaudella.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo Vastaus kommenttiin #16

Niin, emme siis elä suomessa parlamentarismissa vaikka niin väitetään. Suomessa siis väitteesi mukaan päättää valtionpäämies. Valtionpäämiehet voivat päättää mitä Eu:ssa päätetään, niinkö? No miksi se sitten otti niin paljon aikaa?

Näyttää siis siltä, että suomen valtionpäämies on (kuka lieneekin) on sivuuttanut eduskunnan siitä, millaisen lain suomen eduskunta haluaa, ja järjestänyt kyseisen lain suomen lainsäädäntöön eu:n direktiivin kautta.

Käyttäjän TeemuLehtinen kuva
Teemu Lehtinen Vastaus kommenttiin #17

Euroopan unionin toimivallasta päättävät valtiot. Kaikki perustamissopimuksiin kirjatut toimivalta-asiat ovat valtioiden välisiä sopimuksia. Allekirjoittajina näissä sopimuksissa ovat valtionpäämiehet ja/tai pääministerit.

Eurooppa-neuvostossa, eli EU:n huippukokouksessa valtionpäämiehet ja pääministerit keskustelevat asioista, jotka kuuluvat valtioiden toimivaltaan, mutta joita jostain syystä on tarve koordinoida tai tehdä yhdessä samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. He voivat päättää, että aiheessa X olisi syytä toimia yhdessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi eri euromaiden talouksien pelastamispäätökset, koska valmiita EU-perusteisia mekanismeja tähän ei ole ollut olemassa.

Se, että prosessit kestävät pitkään johtuu politiikasta, useiden jäsenvaltioiden välisestä sovittelusta, toimielinten valtataistelusta jne. Niin se menee jäsenvaltiotasollakin.

Päätöksenteosta EP:n sisällä tulee huomenna uusi artikkeli ja toimielinten välisestä prosessista artikkeli torstaina. Malta mielesi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #14

Slogan: EU - ketterä järjestö! :D

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #20

Seppo, todella ketterä. Ei kestä kuin kaksitoista vuotta osoittaa maaliin pääsy. :D

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #21

Sirpa hyvä, hitaita ovat herrojen kiireet. Kun vuonna 1970 aloitin opiskelun Brysselissä, niin professorini oli myös eurokomissaari ja innoissan, kun oltiin saatu alku yhteiselle valuutalle. Se oli Euroshekkien synty. Meni 30 vuotta niin asia toteutui. Eli kymmenen vuotta on lyhyt aika Unionissa ;)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #22

Alexius, niinpä näyttää. Toisaalta euroon meno saisi olla vieläkin vireillä. Silloinkaan en itse pitäisi aikaa liian pitkänä. Kuten huomaat kaikki on niin suhteellista, miten sen ottaa. ;)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Taas hyvä paketti, kiitoksia.

"Näin kansalaisten ja edunvalvojien näkökulmasta on hyvä muistaa, että valiokuntakokoukset ovat avoimia, ja niitä pääsee seuraamaan joko televisiostriiminä kotoa tai paikan päälle Brysselin kokoussaliin. ... Suomen eduskunta voisi ottaa oppia valiokuntatyön avoimuudesta Brysselistä."

Tätä on kaiketi ehdotettu Suomeenkin. Kävin eduskunnan avoimien ovien päivänä vierailulla ja ilmeisesti kansanedustajiamme kauhistuttaisi jos valiokuntasekoilu..anteeksi -työskentely tulisi kansan valvottavaksi. Ilmeisesti laiskimuksia riittää, jotka eivät vaivaudu lukemaan valiokuntadokumentteja edes paikan päällä.

Ilmeisesti virallinen (teko)syy miksi valiokuntatyöskentelyä ei haluta avata on että siitä tulisi "kameroille esiintymistä". En olisi niin varma. :)

Toimituksen poiminnat